Ensimmäinen vuosi maalla
Ensimmäinen vuosi täällä maalla - Pohjanmaalla tulee täyteen 19.12.2021. Tuntuu kuin olisimme asunnut täällä paljon kauemmin, niin etäiseltä tuntuu se elämä mitä elettiin vuosi sitten kaupungissa. Kävin juuri lukemassa postausta tänne muutosta, vieläkin menee kylmikset kun tuota muistelee.
Kun kerron että tuntuu etäiseltä elo kaupungissa, niin tarkoitan hyvällä tavalla. Elämä pyöri aika suppealla alueella silloin. Tänne muuttaessa saimme enemmän kuin koskaan osasimme toivoa. Olenkin sanonut aina kaikille jotka tilaa itselleen muutosta, että muistakaa lisätä listan loppuun : Tämä tai paljon enemmän. Jos siis sellasia listoja harrastaa. Me nimittäin kirjattiin tosi tarkkaan ylös toiveet kodin ja asuinpaikan suhteen. Tehtiin mielikuvaharjoituksia kodista ja paikasta, tunnettiin se kaikki rakkaus ja yhteys jo ennen kun edes tiedettiin mihin päädytään asumaan ja millainen koti meille löytyy.
Listalla luki mm. vanha hirsitalo mihin voi muuttaa suoraan (eli siinä kunnossa että siellä voi asua), uimapaikka max 1,5km päässä, katuvalot min 1,5 km päässä, pihasauna, lapsille ystäviä ja meille kaikille yhteisö jonka kanssa jakaa elämää. Tässä ihan muutamia listalla olleita asioita ja lopussa luki: tämä tai paljon parempaa. Sillä uskon että usein meidän tietoinen mieli rajaa toiveita ja odotuksia, kun sillä on kokemusta vain tietyistä asioista. Koen että on hyvä haastaa mieltä tilaamaan parempaa ja katsomaan mitä on sillä hetkellä itse valmis ottamaan vastaan.
Maallemuuton myötä elämä muuttui täysin, tavalla jota ei ennakkoon osannut edes odottaa.
Yhteisöllisyys
Itselläni ei ole aiempaa kokemusta rakkaudellisesta ja pyyteettömästä yhteisöllisyydestä, minulla oli mielikuvia mitä se voisi olla. Joten tein paljon harjoituksia missä kuvittelin rakkauden ympärilleni, ihmisiä joiden kanssa kokoontua yhteen ja jakaa elämää iloineen ja suruineen. Ja se mielikuva on yksi asia mikä toi meidät tänne, sen jälkeen elämään on tullut niin paljon uusia ihmisiä, aina vaan lisää ja lisää. Kodistamme on tullut paikka mihin ihmiset kokoontuu, missä vietetään retriittejä, naisteniltoja ja yhteisiä juhlia. Noita asioita en osannut edes kunnolla haaveilla, mutta ne saatiin silti. Saatiin parempaa kun osasimme manifestoida. Tuntuu että runsaus ja rakkaus vaan lisääntyy kuukausi kuukaudelta, hetki hetkeltä. Olen joka päivä valmis ottamaan lisää runsautta elämään. Minulle arjen keskellä kohtaaminen on äärettömän tärkeää, jotain niin arvokasta että sen takia olin valmis muuttamaan satoja kilometrejä. Jotenkin vain tunsin sydämessä että täällä sitä on.
Yhteisöllisyys on apua kun naapuri tarvitsee kaveria lampaiden teurastukseen, sen on sitä kun auton laturi hajoaa ja joku rientää heti auttamaan, se on sitä kun voit pyytää tuomaan kaupasta kermaa, sitä kun lämmitetään pihasauna yhdessä ja istutaan siellä yömyöhään, se on sitä kun lapsilla on aina paikka mihin mennä jos koti täytyy retriitin myötä, se on sitä kun yhdessä kävellään tähtitaivaan alla ja mietitään miten meidän tiet kohtasi, se on sitä että saat kutsuja milloin mihinkin yhteistä aikaa viettämään. Yhteisöllisyys on yhteyttä toisiin arjen keskellä, juhlan aikaan ja niinä hetkinä kun joku kaipaa kannattelu, apua, turvaa ja rakkautta. Se on äärettömän IHANAA ja antoisaa!
Tätä kirjoittaessa kiitollisuuden kyyneleet valuu silmistä, sydän täytyy onnesta. Kuinka paljon me saatiinkaan tämän maallemuuton myötä. Nyt oli tämän aika, hyvä niin.
Koti
Koti - se on paikka minkä tuntee sydämessä. Tämä vanha kansakoulu tuntui heti kodilta, se täyttyi ihmisistä heti ensimmäisenä ilta. Se kuvastaa paljon.. ehkä se oli enne tällä mitä vuoden aikana on tapahtunut. Sillä että kodistamme tuli kohtaamispaikka, yhteyden ja ystävyyden koti. Sillä sitä tämä rakas vanha kansakoulu todella on. Meidän sydämen koti. Meillä on ollut vuoden ajan ovet avoinna kaikille jotka haluaa tulla ja paljon on tullutkin. Uusia ja vanhoja tuttuja, ystäviä kaikki. Tämä koti tilattiin ja samalla saatiin paljon enemmän. En koskaan osannut haaveilla näin kaunista ja ainutlaatuisesta kodista joen rannalla. Omasta rannasta kosken kuohuineen, rantakalliolla nököttävästä pihasaunasta, 3,4 metrin huonekorkeudesta ja noin kauniista vanhoista isoista ikkunoista. Vaikka vanhat ikkunat tilaukseen laitettiinkin. Tämä koti on kauneudella ja toiminnallisuudella hurmannut meidät täysin! Meille totisesti käytännöllisyydellä ja kauneudella on väliä, kodin tunnelmalla. Vieläkin kotiin ajaessa sydämessä läikähtää ilo, kun näen tämän kauniin punaisen kansakoulun mutkan takaa. Meidän koti, kuinka onnellisia ollaan siitä!
maallemuutto blogi
Luontoyhteys
Maallemuutto muutti minussa paljon, sillä vasta täällä aloin todella ymmärtää mitä luontoyhteys on ja mitä on elää ainakin osittain luonnon syklien mukaan. Kaupunki valoineen vie aika helposti kauaksi luonnosta, kuin itsestään. Se vei minut, vaikka en sitä silloin tiedostanut. Täällä luontoyhteys on muuttunut paljon, syventynyt ja saanut aivan eri merkityksen. Olen aina rakastanut luontoa, mutta karrikoidusti sanottuna se oli ennen lenkkeilyä tai retkeilyä metsässä. Nyt tunnen syvällä sisimmässä että aito luontoyhteys on paljon enemmän; se on todellista pysähtymistä luonnon ääreen, se on vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Sen ymmärtämistä, että olemme kaikki yhtä. Me jokainen olemme riippuvaisia luonnosta ja se on meille elinehto.
Täällä se on myös laajentunut siihen että tiedostan esimerkiksi ettei meillä Suomessa enää ole luonnonvaraisia metsiä juuri lainkaan, ainostaan 2,9% pinta-alasta. Ja se on todella vähän! Se mikä meillä käsitetään metsänä, on pääosin puupeltoa. Sillä on merkittävä ero aidon luonnonmetsän kanssa.
Maallemuuton myötä olen alkanut näkemään sen miten meillä Suomessa todella luontoa kohdellaan. Miten kansainväliset kaivosyhtiöt saa tehdä varauksia jopa meidän luonnonsuojelualueilta ja käsivarren Lapista. Miten rannikon metsät kaadetaan ja tilalle tulee tuulivoimapuistoja. Satoja myllyjä jotka töröttävät metsän keskeltä kuin pieni kaupunki valoineen. Se mitä ne luonnolle ja eläimille tekee, tuntuu olevan toisarvoista. Tärkeintä on myydä "vihreää" sähköä, harva miettii onko se sitä todella, jos asiaa tarkastelee laajemmin..
Kun itsellä on avautunut silmät tämä suhteen, on oma luontoyhteys vahvistunut ja saanut myös miettimään miten voisimme aidosti suojella luontoa. Kunnioittaa ja rakastaa sen monimuotoisuutta. Onneksi olen löytänyt Voimaväen - metsäarmeijan joka pyrkii edistämään luonnon tilaa. Me todella tarvitaan kunnioitusta luontoa kohtaan, vesistöjen eheyttämistä, ihmisten ja luonnon yhdistymistä.
Käy lukemassa aiheesta enemmän jos se kiinnostaa. Itse ajattelen että meidän tulisi elää vastavuoroisessa suhteessa luontoon, eikä nähdä sitä vain hyödykkeenä. Asui sitten maalla tai kaupungissa. Sen myötä luonto eheytyy ja me ihmiskuntana myös. Ei myydä meidän luontoa, jätetään se perinnöksi tuleville sukupolville.
maallemuutto blogi
Vuosi maalla on siis muuttanut paljon, minua ja meitä, sekä antanut enemmän kun osasimme odottaa.
Siksi suosittelen lämpimästi tekemään muutoksia ja vaikka sitten muuttamaan maalle, jos se on sinun unelma.
Kulkemaan omaa polkua, pysähtyen miettimään myös luontoa ja kokonaisuutta.
Me ei olla irrallisia osia luonnosta - me ollaan yhtä.
Rauhaa ja rakkautta sinun joulun odotukseen!
Pidetään yhtä ja välitetään luonnon lisäksi toisista!